LitT Arto Pesola ja opettaja Jukka Sinnemäki keskustelevat liikuntapelaamisesta.
Ovatko myytit totta vai tarua? Lukija voi päättää itse tai katsoa tutkijan ja opettajan haastattelun.

Totta vai tarua: Kyllä lapset liikkuvat tarpeeksi ihan luonnostaan
Suomalaisten lasten ja nuorten kestävyyskunto heikkenee huolestuttavasti. Onneksi monilla muilla fyysisen toimintakyvyn alueilla ei ole tapahtunut niin isoja muutoksia. Koulut, seurat ja yhdistykset tekevät monipuolisesti työtä liikunnallisen elämäntavan saavuttamiseksi. Silti polarisaatio näkyy arjessa: on lapsia ja nuoria, jotka liikkuvat reilusti yli suositusten ja niitä, joita liikunta ei innosta lainkaan.

Suomalaiset lapset istuvat edelleen paljon. Lisäksi iän myötä istumisen määrä kasvaa, kun siirrytään lapsuudesta nuoruuteen. Ihanat teinit. WHO julkaisi uudet liikuntasuositukset joulukuussa 2020. Koululaisten tulisi liikkua reippaasti tunti jokaisena päivänä vuodessa. Enää se ei tule vahingossa, vaan sen eteen joudutaan näkemään vaivaa. Moni lapsi ja nuori kyyditään kouluun ja harrastuksiin, pihaleikit ja omaehtoinen liikkuminen vapaa-aikana ovat vähentyneet, etäopiskelussa arkiliikunta unohtuu helposti ja moni huolehtii sosiaalisista suhteista verkossa ja mobiilissa.

Meillä on käytettävissä kaikki tieto ja paljon osaamista, mutta tarvitaan vielä lisää menetelmiä viedä liikunnallista elämäntapaa käytäntöön. Tunti reipasta liikuntaa päivässä vaatii systemaattista toimintaa ja että tämä tunti on suunniteltu osaksi koulupäivän rakennetta.

Totta vai tarua: Liikuntapelit eivät ole oikeaa liikuntaa

Jyväskylän kristillisellä koululla on käytössä iWall-liikuntapeliseinä ja runBEAT-juoksumattotuote, jotka ovat kaikkien oppilaiden ja koko henkilöstön käytössä. Suomalaisessa tutkimuksessa mitattiin liikuntapelien (iWall) kuormittavuutta, kun lapset ja nuoret saivat pelailla vapaasti. Se vastasi keskitehoista liikuntaa, eli on kuormittavaa ja kuntoa kehittävää. Menetelmiä oppilaiden liikuttamiseen on pilvin pimein, mutta liikuntapelaaminen on erityisen hyvä väline monipuolisen liikunnan järjestämiseen.
Samalla välineellä kehittyy lihaskunto, hengitys- ja verenkiertoelimistö, kehonhallinta ja tasapaino.
 
Pedagogisesti ja järjestelyjen kannalta voi olla hankala järjestää keskitehoista liikuntaa joka päivä koulussa jokaiselle oppilaalle 60 minuutin ajan, mutta minuutin kovatehoisia pyrähdyksiä saadaan toteutettua liikuntapelien avulla joka päivälle. Nyt liikunnan terveysvaikutuksille ei enää aseteta vähimmäisaikaa. Aiemman ohjeen mukaan vasta 10 minuutin yhtäjaksoinen suoritus katsottiin kehittäväksi. Vähän on siis paljon parempi kuin ei lainkaan! WHO suosittelee nyt kovatehoista ja nopeatempoista liikuntaa myös lapsille. Jo minuutti tai pari on riittävä signaali kunnon kohottamiseen.

Usein liikunta ja pelaaminen nähdään toistensa vastakohtina ja jopa vastavoimina toisilleen. Liikuntapelaaminen eli exergaming on uusi tapa liikkua. Myös WHO huomauttaa, että kaikki ruutuaika ei olekaan vahingoksi.

Liikuntapelaamisen keskeisin hyöty on kuitenkin, että se on hauskaa. Siitä seuraa kaikki muut hyödyt.

Totta vai tarua: Liikuntapelit motivoivat vain vilkkaita poikia
Jo moni suomalainen oppilaitos alakoulusta korkeakouluun on päätynyt hankkimaan digitaalisia liikuntapelejä tiloihinsa.

Tutkimusten mukaan teini-ikään tultaessa tyttöjen liikunta-aktiivisuus laskee vielä rajummin kuin poikien. Erityisen tärkeää myös kansanterveydellisesti on vaikuttaa tyttöjen aktiivisuuteen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan esim. iWallilla pelatessa tytöt liikkuvat kovemmilla sykkeillä. Mielenkiintoista.

Tyttöjen ja poikien peli-innostuksen välillä ei ole eroja. Kaikki pelaavat yhtä isolla innolla ja mikä parasta, yhdessä. On huomattu, että liikuntapeleistä hyötyy vilkkaiden ja luonnostaan liikunnan pariin hakeutuvien lisäksi myös hiljaiset ja vetäytyvät lapset. Perinteisessä mielessä liikunnalliset ja ei-liikunnalliset lapset liikuntapelaavat yhdessä.

Liikunnallinen elämäntapa ei synny käskemällä. Koululla on huomattu, että oppilas itsekin on hämmästynyt, että pelien avulla yhtäkkiä liikkuminen onkin mielekästä. Sellaisetkin oppilaat, jotka eivät pitkään aikaa ole hengästyneet, iloitsevat juoksemisesta ja makaavat kippurassa lattialla, kun hapottaa niin kovasti.

Totta vai tarua: Sirkushärpäkkeet eivät kuulu kouluun ja ovat kalliita
Julkisiin tiloihin sijoitettavat liikuntapelit ovat hintavia, koska niiden tulee olla turvallisia, helppokäyttöisiä ja vaikeasti vahingoitettavia. Tämän lisäksi niiden tulee olla liikunnallisesti ja pedagogisesti kehittäviä ja ennen kaikkea motivoivia ja sisällöltään uusiutuvia, jotta kalliit hankinnat eivät jää nurkkiin pölyttymään.

Jyväskylässä liikuntapeleistä on seurannut vain positiivia ongelmia. Koska kaikki halusivat pelaamaan, koulun pedanettiin perustettiin kalenteri, josta luokan-, aineen- ja erityisopettajat voivat varata liikuntapelitilaa oppitunneille sekä ilta- ja viikonloppuajoille. Myös perheen kanssa saa tulla liikkumaan.

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee positiivisia kokemuksia ja kannustavaa palautetta päivittäin, ja liikuntapelit näyttävät tuottavan näitä. Opettajat ovat huomanneet, että liikuntapelaamisella on merkittävä yhteys oppimiseen, jaksamiseen koulussa, arjen hallintaan ja jopa itsetunnon parantumiseen. Liikuntapeleillä on ollut suora vaikutus ilmapiiriin, luokkahenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Oppitunnin alkaessa huomaa eron, jos oppilaat tulevat pelialueelta. Liikuntapeli laittaa oppilaat samalle viivalle ja niissä voivat menestyä nekin, jotka eivät menesty perinteisissä liikuntalajeissa.

Tärkeää on myös nopea kierto pelaamisessa. Kukaan ei vedä 10 minuuttia täysillä, vaan pelien kesto on muutamista kymmenistä sekunneista minuuttiin. Näin välitunninkin aikana moni saa päivittäisen liikunta-annoksen. Muutama oppilas kerrallaan on pelissä mukana ja yhtä tärkeää on olla seuraamassa ja kannustamassa. Kukin pääsee tähdeksi vuorollaan.

Tutkija iloitsee liikuntapelien tuplahyödyistä: Jo pelkästään liikunnasta on hyötyä oppimiseen, mutta aivot tykkäävät erityisesti siitä, kun niitä harjoitetaan samaan aikaan liikunnan kanssa. Ja sitä juuri liikuntapelaaminen on.

Ovatko myytit totta vai tarua? Katso lisää oppilaiden ja opettajien ajatuksia haastattelusta. https://www.youtube.com/watch?v=DnuTtepXjPs

Helsingin Sanomat, 9.12.2020. Koululaisten kestävyyskunto heikkenee.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007670198.html

Liikanen, V. & Pesola, A, 2018. Physical fun : Exercise, social relations and learning in SuperPark. https://www.theseus.fi/handle/10024/142903

Opetushallitus, 2020. Move!-mittaukset 2020 : lasten ja nuorten kestävyyskunto heikentyy, muu fyysinen toimintakyky ennallaan.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/move-mittaukset-2020-lasten-ja-nuorten-kestavyyskunto-heikentyy-muu-fyysinen